Pyhä marttyyri Šušaniki (Arm. Շուշանիկ, Georg. შუშანიკი) syntyi Armeniassa noin vuonna 440 (joissain lähteissä 409). Hän oli Armenian asevoimien komentajan pyhän Vartan Mamikonianin (388 - 451) tytär ja sai kasteessa nimekseen Varteni Mamikonian.

Gugark oli tähän aikaa Persian vahvan poliittisen painostuksen alaisena ja heidän varakuninkaana Gugarkissa toimi Varsken (Pers. Vazgēn). Hänellä oli suuri rooli zarathustralaisuuden leviämisessä Kaukasuksella. Varsken oli Šušanikin aviomies. Varsken vieraili Persian kuninkaan luona ja lupasi palatessaan käännyttää kristityn perheensä zarathustralaisuuteen.

Kun Varsken palasi, Šušaniki oli kuullut hänen aikeistaan ja heittäytyi itkien aviomiehensä jalkoihin. Šušaniki otti neljä lastaan ja sai turvapaikan läheisestä kirkosta. Sinä iltana Šušanikin hengellinen isä Jaakob ennusti, että Varskenin julmuus ja säälimättömyys ovat varmaa ja että Šušanikia odottaisi kauhea oikeudenkäynti. Šušaniki sanoi, että mieluummin kuolisi kuin menettäisi sielunsa

Kolme päivää myöhemmin Varsken yritti käännyttää vaimonsa, mutta tämä kieltäytyi. Seuraavalla kerralla Varsken lähetti veljensä ja piispa Apotsin Šušanikin luo, jotta he suostuttelisivat Šušanikin palaamaan palatsiin. Šušaniki palasikin, mutta vastentahtoisesti ja sulkeutui palatsissa pieneen selliin. Kun Šušaniki ei suostunut ruokailemaan yhdessä Varskenin ja hänen sukulaistensa kanssa, Varsken pahoinpiteli Šušanikin ja suljetutti hänet vankilaan eristykseen.

Šušaniki vietti kuusi vuotta vankeudessa. Siellä ollessaan hän auttoi köyhiä ja hänen rukoustensa kautta sairaat paranivat ja lapsettomat saivat lapsia. Lopulta Šušaniki kuoli vankeudessa vuonna 475. Varskenin tappoi kuningas Vakhtang vuonna 482. Šušanikin toiveen mukaisesti, hänen pyhäinjäännöksensä haudattiin samaan kirkkoon, josta hän oli vastenmielisesti lähtenyt. Vuonna 578 katolikos Kirion I siunauksella pyhäinjäännökset siirrettiin Tbilisiin Metekhin Jumalansynnyttäjän kirkkoon.

Pyhä marttyyri Šušaniki on keskiajan ihanteellisen kristillisen naisen malli. Suurin osa tiedoistamme perustuu vanhimpaan georgiaksi säilyneeseen Iakob Tsurtavelin teokseen "Pyhän kuningatar Šušanikin marttyyrius" (Սուրբ Շուշանիկի վկայաբանությունը) 500-luvulta. Marttyyri Šušanikin muistopäivä on Suomessa 28.8. ja Armeniassa 17.10.




Back

PayPal