Marttyyri Anysia Thessalonikalainen

Pyhä marttyyri Anysia Thessalonikalainen oli rikkaan ylimysperheen lapsi, joka jo lapsuudestaan alkaen oli saanut syvän rakkauden kristinuskoon ja halusi kaikin tavoin seurata Kristusta. Anysia syntyi 200-luvulla Kreikan Tessalonikissa, jossa hän sitten vanhempien kuoltua, toteutti raamatullisella tavalla kutsumustaan jakaen kaiken omaisuutensa köyhille ja käyden ruokkimassa puutteenalaisia ja vangittuja sekä orpoja.

Vaaroista välittämättä Anysia kävi vankiloissa hoitamassa ja ruokkimassa vangittuja kristittyjä ja samalla salaisesti toivoi itsekin voivansa joskus osoittaa uskonsa marttyyriuden kautta. Hän ei kuitenkaan aktiivisesti pyrkinyt siihen, vaan jätti asian Jumalan päätettäväksi.

Hän vietti yksinkertaista elämää omassa keljassaan paastoten ja rukoillen palavasti. Paholainen pommitti häntä kiusauksillaan ja yritti saada Anysian luopumaan vakaumuksestaan. Saatana lähetti hänelle kyllästymisen, alakulon, ruumiillisen heikkouden ja sairauden, mutta mikään niistä ei murtanut Anysiaa.

Keisari Maksimianuksen (286-305) hallituskauden aikana Anysia pidätettiin matkalla jumalanpalvelukseen ja raahattiin epäjumalantemppeliin, missä häntä yritettiin pakottaa palvomaan epäjumalia. Raivoissaan Anysian vahvasta uskosta ja hänen osoittamasta halveksunnasta niin pidättäjää kuin hänen jumaliaan kohtaan, tämä surmasi hänet miekanpistolla.Tämä tapahtui vuonna 304.

Kristityt hautasivat pyhän Anysian kunnioituksella ja myöhemmin hänen kuolinpaikalleen rakennettiin kirkko.

Ortodoksinen kirkko muistelee pyhää marttyyri Anysiaa aina vuosittain hänen omana muistopäivänään joulukuun 30. päivänä.

Tropari, 4.säv.

Te saavuitte tienne päähän ja kihlauduitte Jumalan Sanalle, | ja iloitsitte kilvoituksissa, oi Anysia. | Sinä loistit puolueetonta valoa, Theodora, | ja vuodatit hyveiden säteitä maailmalle. | Nyt me anomme teitä molempia anomaan Kristus Herraa olemaan armollinen meille.

Kontakki, 3.säv.

Kuin kaksivaloinen lamppu te valaisitte Kristuksen Kirkon |salaperäisellä kirkkaudella. | Sinä toit satakertaisen hedelmän, | marttyyrikilvoituksellasi, oi Anysia, |ja sinä loistit pidättyväisyydessä, oi Theodora. || Siksi teidät todettiin otollisiksi katoamattomaan elämään, oi siunatut.